Heräsimme aamuun teltasta ihanissa vuorimaisemissa. Eikun rauhalliset aamiaiset ja eväiden teko, jonka jälkeen auton keula kohti Seglaa.
Olimme tosiaan Ersfjord Beachilla ja jätimme teltan tähän päiväksi, sillä ajattelimme tulla seuraavaksi yöksi tähän samaan paikkaan, koska spotti oli niin hyvä. Kävi kyllä mielessä, että onhan teltta vielä paikallaan kun palaamme, mutta luotimme ettei kukaan nyt lähde toisen telttaa varastamaan.
Sitten tosiaan kohti Senjan saaren suosituinta vuorenhuippua Seglaa. Tästä ajoi noin puoli tuntia Seglan vaellusreitin lähtöpisteelle, joka sijaitsee Fjordgårdin kylän laidalla.
Vaihtoehtoja huiputukselle täällä on kaksi, eli joko Seglan huipulle tai vaihtoehtoisesti Hestenin huipulle. Huiput ovat vierekkäin ja erot ovat se, että Seglalla kiivetään oikein jylhälle huipulle, kun taas Hestenillä pääsee ihailemaan Seglan jylhää huippua. Ja kummassakin tottakai on upeat vuorimaisemat kaiken kaikkiaan.
Meidän suunnitelma oli kavuta ensin Seglalle ja mikäli puhtia ja valoa vaan riittää, niin sitten suuntaamme vielä Hestenin huipulle.
Vaellukselle on ehdoton laittaa hyvät kengät, koska reitillä kiivetään isossa kivikasassa, jossa tukevat kengät ovat tärkeät. Matkaa Seglan reitillä on menopaluuna yhteensä 4,2 kilometriä ja Segla on 639 metriä korkea vuorenhuippu, eli nousua tulee yhteensä noin 600 metriä. Reitistä luettiin ennakkoon, että se ottaa noin 2 tuntia per suunta. Eli kilometrejä ei paljoa ole, mutta kun nousua on lyhyeen matkaan reilusti, niin reitti on raskas ja aikaa vievä.
Auton jätimme Hestenin reitin alussa olevalle pienelle parkkialueelle, jossa oli muutaman auton ilmainen paikka, se löytyi tästä lähistöltä. Tästä pääsisi suoraan Hestenin reitille, mutta me olimme menossa Seglalle, joten tästä tuli jatkaa jalkaisin hetken matkaa hiekkatietä eteenpäin, kunnes tuli opasteet kohti Seglaa.
Kannattaa muuten huomioida, että mikäli auton jättää kartasta löytyvälle Seglan parkkipaikalle, niin se on maksullinen parkkipaikka, vaikkakin hyvin heikosti ilmoitettu.
Alkuun reitti kulkee laaksossa pieniä polkuja pitkin kohti ylhäällä kohoavaa Seglan huippua. Päämäärä on koko ajan näkyvillä ja reitti on hyvin selkeä. Pikkuhiljaa matka taittui ja reitti eteni. Ensimmäinen kunnollinen välietappi on kun saavutaan tasanteelle, jylhän vuoren reunalle. Jo tästä on todella upeat maisemat vuorenrinteen pudotessa pystysuoraan kohti merta ja joka puolella kohoaa upeita vuorenhuippuja.
Tämä tasanne alue on aika suuri ja täällä oli myös telttoja pystytettynä ja tätä hieman kadehdimme, että olisi ollut kyllä huikea tulla tänne telttailemaan, jos olisi tajunnut sen olevan mahdollista, mutta ensi kerralla!
Tämä tasanne tuntui olevan myös monelle vaelluksen päämäärä, ilman että olisi tarkoituskaan lähteä kohti huippua ja ymmärrämme täysin, tässä on jo todella upeat maisemat! Tältä tasanteelta kun menee katsomaan jylhää Seglan huippua, joka kohoaa suoraan merestä piikkisuoraan ylöspäin, on se uskomattoman upean näköinen. Täältä näkee myös Senjan saaren korkeimman huipun Breitindenin, joka on 985 metriä korkea.
Me evästettiin ja nautiskeltiin maisemista rauhassa, kunnes oli aika lähteä kohti itse huippua. Tästä eteenpäin seuraavat 300 nousumetriä reitti oli kiviä kivien perään ja jyrkästi ylöspäin. Varsinaista polkua ei ollut, vaan edettiin siinä kivikossa aina sopivaa reittiä katsoen, mutta päämäärä oli näkyvillä joten suunta oli helppo pitää.
Mitä ylemmäs päästiin, niin koko ajan reitti muuttuu jyrkemmäksi ja näin korkean paikan kammoisella polvet alkoivat kyllä tutista😅 Eli jos olet korkean paikan kammoinen, niin tämä voi olla melko haastava reitti.
Kavutessa ylöspäin, lopulta kiipeäminen alkaa olla lähes kirjaimellisesti kiipeämistä ja käytännössä kontataan ylöspäin.
Näkymät lopulta ovat kyllä huikeat ja jylhät vuorenrinteet pystysuorana merestä nousten ovat todella vaikuttavat, vuonon vastapuolella kohoaa myös korkeat vuoret. Ai että, tämä oli kyllä ehdottomasti huikein paikka tähän mennessä tällä Norjan reissulla!
Vietimme täällä niin paljon aikaa, että emme enään lähteneet Hestenin reitille vaan jätimme sen seuraavaan kertaan.
Seglaa voi kyllä suositella vilpittömästi kaikille, täällä on tosiaan 2 hyvää vaihtoehtoa, joko välitasanteelle, joka on hieman kevyempi patikka tai sitten huipulle asti. Molemmista avautuu todella upeat ja jylhät maisemat jotka ei hevillä unohdu.
Related posts:
- Gorsabrua – Pohjois-Euroopan syvin kanjoni, Norja
- Steindalsbreen jäätikkö – Lyngenin alpit
- Offersøykammen – Vaellusreitti Lofooteilla
- Reinebringen – Loputtomien portaiden nousu Lofooteilla
- Rovijoen putous – Norja
- Upeiden maisemien Festvågtind -vaellus Lofooteilla
- Ryten vaellus, Lofootit
- Hesten vaellus – Näkymät jylhälle Seglalle
- Blåvatnet – Lyngenin Alpit
- Suuntana Lofootit – Lofoottien parhaat palat