*Kaupallinen yhteistyö – Fiiliskauppa.fi*
Sipoonkorven Kansallispuisto sijaitsee aivan pääkaupunkiseudun laidalla ja on sen myötä helppo kohde vierailla ja löytää hienoja luontokohteita. Helsingin keskustasta matkaa Sipoonkorpeen on ainoastaan hieman reilu 20 kilometriä ja sinne ajaa noin 30 minuutissa.
Sipoonkorven kansallispuisto tarjoaa 7 erilaista reittiä, joista tämän postauksen Kalkinpolttajanpolku on reiteistä pisin, 4,9 kilometriä.
Tällä reissulla meillä oli testissä Fiiliskaupan talvikeleihin suunnitellut paljasjalkakengät, joista myös kokemuksia tämän postauksen yhteydessä.
Kalkinpolttajanpolku
Pituus: 4,9 kilometriä
Parkkipaikka: Kalkkiuunintie 8 / 12, Vantaa
Vaativuus: Keskivaativa
Reittimerkintä: Valkovihreä reittimerkki, reitti on hyvin merkattu
Kuvaus: Rengasreitti jonka voi kulkea haluttuun suuntaan. Reitin varrella kuljetaan läpi maalaismaisemien, kuusimetsien sekä komeiden kalliomaisemien. Polun varrella on paljon portaita, joista osa jykähköjäkin.
Kalkinpolttajanpolku – Sipoonkorven paras reitti?
Sipoonkorven Kansallispuisto oli meille uusi tuttavuus, jossa tosin on pitkään ollut tarkoituksena käydä. Reittivaihtoehtoihin tutustuttuamme päädyimme kiertämään Kalkinpolttajanpolun, sillä moni on kehunut sitä Sipoonkorven parhaaksi reitiksi. Reitin nimi juontaa juurensa alueen kalkin louhintaan sekä sen polttamiseen.
Reitin varressa löytyy kaksi parkkipaikkaa, joista molemmat ovat aivan reitin varressa ja lähekkäin toisiaan (Kalkkiuunintie 8 / 12, Vantaa). Näissä on tilaa yhteensä arviolta parillekymmenelle autolle. Isompi parkkipaikka löytyy ilmeisesti osoitteesta Tasakalliontie 1, Vantaa, josta on pieni siirtymä itse reitille ja täältä reitille tulee mittaa kokonaisuudessaan noin 7-8 kilometriä.
Reitti koostuu hyvin vaihtelevasta maastosta, polku on selkeä ja leveä, paikoin on hieman juurakkoista, mutta kuitenkin helposti kuljettavissa. Kalliot tuovat reitille jonkin verran nousuja/laskuja ja niitä varten reitille on rakennettu useisiin kohtiin portaikkoja.
Me lähdettiin kiertämään reittiä vastapäivään, jolloin reitin ns. maisemapaikka, Högbergetin kalliot tulevat vastaan hieman ennen reitin puoltaväliä ja tulentekopaikka jää reitin loppuosuudelle.
Heti reitin alkupuoli tarjoilee yhdistelmää koko reitistä, polku kulkee kallion harjalla, josta avautuu maisemat ympäröiville maalaismaisemille, eli metsää, kalliota ja peltomaisemia. Reitti polveilee välillä ylös ja välillä alas mukavissa ja vaihtelevissa metsämaisemissa kohti Högbergetin kallioita.
Reitti on tosiaan hyvin merkattu valkovihreillä reittimerkeillä ja paikoin on myös puisia viittoja osoittamaan oikeaa suuntaa. Merkintöjä seuraamalla reitillä pysyy helposti ja me emme ainakaan huomanneet yhtään kohtaa, jossa olisi joutunut miettimään mihin suuntaan kuuluisi lähteä.
Högbergetin kalliot
Högbergetille nousun jälkeen kallion päältä avautuu näyttävät maalaismaisemat peltojen yli ja erityisesti kesällä näkymät ovat varmasti vielä hienommat. Sipoonkorven Kansallispuisto on täynnä rauhaa vaikka ollaan näinkin lähellä pääkaupunkiseudun asutusta.
Högbergetiltä löytyy 2 piknik-pöytää, jotka tarjoaa mukavan paikan pienelle tauolle ja maisemien ihailulle. Vielä paremmin maisemat toki avautuvat, kun suuntaa lähemmäs kallion reunaa, jossa puita on vähemmän näköesteenä. Nämä maisemat olivat ainakin meidän mielestä yksi reitin kohokohtia.
Paljasjalkakengät talvipoluilla
Tällä patikalla meillä oli tosiaan kokeilussa Fiiliskauppa.fi:n Oulu – paljasjalkakengät ja tämä oli meille kummallekin ensimmäinen kosketus paljasjalkakenkiin.
Kengät osoittautuivat oikein mukaviksi jalkaan ja toimivat hyvin ainakin tällaisella päiväretkellä. Talvikäyttöön suunnitellut kengät pitivät jalat lämpiminä ja kuivina lumisella polulla. Retkemme aikaan ilman lämpötila oli nollan asteen tienoilla.
Lumisilla poluilla kengät toimivat moitteettomasti, ja niillä oli mukava kulkea metsän siimeksessä. Epätasaisuuksia ei juurikaan huomannut, vaikka pohja onkin normaalia kenkää ohuempi. Hieman liukkaammissa paikoissa, kuten kovaksi pakkautuneella lumella ja lumisilla kallioilla, sai kuitenkin olla tarkkana pidon kanssa, sillä kengät lipsuivat hieman. Kuivalla ja hieman kosteallakin kalliolla pito oli kuitenkin hyvä, kuten myös muutoin lumisilla poluilla.
Tämän kokemuksen perusteella kengät soveltuvat hyvin talviseen ulkoiluun lumisilla poluilla ja pitävät jalat lämpiminä ainakin pikkupakkasella. Haastavammissa paikoissa, kuten jyrkemmissä nousuissa, laskuissa ja liukkailla pinnoilla, pidossa saattaa kuitenkin ilmetä haasteita. Sen sijaan lumettomissa, mutta haastavissa kohdissa kengät tuntuivat pitävän hyvin. Näin ollen haastavimmille reiteille ne voisivat olla hyvä valinta syksyyn ja kevääseen, kun sää on viileä ja kengän lämmittävyys on tärkeää.
Paljasjalkakengät osoittautuivat mukaviksi ja toimiviksi vaihtoehdoiksi päiväretkeilyyn ja kevyeen ulkoiluun.
Högbergetiltä kohti taukopaikkaa
Palataanpa sitten takaisin reitille. Högbergetillä reitti kulkee hetken matkaa kallioita pitkin, kunnes toiselta laidalta se laskee kahden kallion välistä takaisin metsän siimekseen. Tästä eteenpäin polku alkaa olla hieman aiempaa leveämpää, tasaisempaa ja helppokulkuisempaa.
Polun mutkitellessa eteenpäin läpi kuusikkometsän vastaan tulee reitin jyrkimmät portaat. Jyrkempi osuus on tosin suhteellisen lyhyt ja portaat ovat kaikin puolin erittäin hyväkuntoiset, joten niitä on hyvä kulkea. Kaikki muutkin portaikot reitin varrella on erittäin hyväkuntoisia ja tukevia.
Kalkkiruukin taukopaikka
Vastapäivään kiertäessä reitin ainoa tulentekopaikka sijaitsee noin 3,5 kilometrin kohdalla, Kalkkiuunintieltä reitille lähdettäessä. Kalkkiruukin taukopaikalta löytyy laavu tulentekopaikkoineen ja puuvarastoineen, jossa näytti olevan hyvin puita tarjolla. Lisäksi taukopaikalta löytyy pöytäryhmä sekä huussi.
Laavulla oli tällä kertaa sen verran porukkaa, että me päätimme antaa heidän nauttia paikasta rauhassa ja jatkoimme matkaa eteenpäin.
Kalkkiruukin taukopaikalla on mahdollisuus myös telttailla ja se on itseasiassa reitin ainoa kohta, jossa saa leiriytyä. Koko Sipoonkorven Kansallispuistossa leiriytyminen on sallittu Kalkkiruukin taukopaikan lisäksi ainoastaan Bakunkärrin, Bisajärven, Fiskträskin ja Ängesbölen tulentekopaikkojen välittömässä läheisyydessä.
Taukopaikalta reitti jatkuu selkeänä ja hyväkuntoisena kuusimetsän halki kohti Kalkkiuunintien päätä, jota pitkin reitti kulkeekin loppumatkan parkkipaikalle.
Kalkinpolttajanpolku – Erittäin mukava päiväretkikohde lähellä pääkaupunkiseutua
Kokonaisuutena voidaan todeta, että reitti on oikein mukava. Mitaltaan reitti on hyvä tällaiselle päiväretkelle, maisemat ovat mukavan vaihtelevia koko reitin ajan, jolloin kulkeminen on aina mukavampaa ja reitin pari taukopaikkaa (Högberget piknik-pöytineen sekä Kalkkiruukin tulentekopaikka) tuo mahdollisuudet pienille levähdystauoille.
Se, että onko Kalkinpolttajanpolku Sipoonkorven paras reitti, on tietenkin mahdoton arvioida tässä kohtaa, kun kokemusta muista reiteistä ei ole, mutta reittiä voi kyllä hyvillä mielin suositella ja itsekin aiomme tulla kesän vihertäessä uudelleen.
