Everything is bigger in Texas
Iso lava-auto, kuskilla stetson päässä ja bootsit jalassa – Kyllä, olimme saapuneet Texasiin! Hyvin tyypillinen mielikuva Texasista näytti osoittautuvan heti oikeaksi ja nyt olikin vuorossa tutustua tähän suuruudenhulluun osalvaltioon. Jos jenkeissä muutenkin kaikki tuntuu olevan aina hieman isompaa, niin Texasissa ollaan vielä isompia 😀
Texasin tunnelmaa imiessämme ajoimme eteenpäin Route 66:sta ja ensimmäinen nopea stoppi tehtiin Leaning Tower of Texasin kaltevalla vesitornilla. Luonnollisesti myös Texsas on täynnä erilaisia kohteita ja nämä tuo aina ihanaa omaa tunnelmaansa matkalle.
Cadillac Ranchin pikkuveli
Hieman eteenpäin edellä mainitusta vesitornista pysähdyimme varmasti kaikkien tunteman Cadillac Ranchin “pikkuveljelle” VW Slug Bug Ranchille. Tämä on kuin Cadillac Ranch, mutta Cadillacien sijaan maahan on pystytetty kuplavolkkareita. Kuplavolkkareita saa maalata, joten kannattaa ottaa matkan varrelta maalit mukaan, paikalla ei ole mitään kioskia josta saisi maalia hankittua. Alueella on myös hylättyjä rakennuksia, jotka ovat saaneet osansa maalauksista.
Seuraavaksi oli matka kohti Amarillon kaupunkia ja pysähdyimme syömään The Big Texan Steak Ranchille. Paikka on ulkoa jenkkityylinen, koristeltu ja näyttävä. Sisällä on suuri ravintola sekä lahjatavarakauppa. Sisältä ja ulkoa löytyy kaikenlaista koristetta, pääset mm. istumaan valtavaan tuoliin, jossa tunnet itsesi hyvin pieneksi. Ravintolan vieressä on myös motelli, joten on mahdollisuus myös yöpymiseen. Me syötiin täällä ja ruoka oli ihan perustasoa. Paikka on Texas henkeen sisustettu ja tunnelma on tosi mukava.
Täällä olisi voinut osallistua myös pihvin syöntihaasteeseen, 2kg pihvin lisukkeineen tunnissa syönyt saa aterian ilmaiseksi. Osallistujille on varattu oma korokkeellinen osio, joten toimintaa pääsee tekemään ihan reippaasti yleisön eteen. Me jätettiin tämä kokeilu tällä erää väliin ja harmiksemme kukaan muukaan ei ollut sitä yrittämässä meidän vierailun aikana.
Cadillac Ranch – Spraymaalit mukaan
Amarillon kaupungin toisella puolella onkin Texasin ja yksi ehkä koko Route 66:n kuuluisimmista yksittäisistä Route 66 -nähtävyyksistä, eli Cadillac Ranch.
Tästä Route 66 ikonisesta symbolista suurin osa on varmasti kuullut tai nähnyt kuvia. Paikka koostuu kymmenestä Cadillacin rungosta, jotka ovat upotettu pellolle hieman viistosti ja maalattavissa vapaasti.
Uskomatonta ajatella, että nämä autot ovat seisoneet tässä pellolla yli 40 vuotta! Ja paikan päällä sen kyllä huomaa myös maalikerroksen määrästä.
Paikalle voi mennä 24/7 ja se on täysin ilmainen. Parkkipaikkaa ei täällä ole, mutta auton saa jätettyä tienvarteen, josta kävellään noin 100 metriä pellolle jossa autot sijaitsevat. Autoja voi ja kuuluukin vapaasti maalata, eli eikun vain luovuus valloilleen! Muista ottaa omat maalit mukaan, täälläkään ei ole kioskia tai kojua josta ostaa maalia. Hyvällä tuurilla saatat kyllä löytää maalipurkin, jossa olisi tippa jäljellä. Näin mekin saatiin omat merkit jätettyä taideteokseen.
Route 66 ja puolivälin krouvi
Maileja alkoi olla takana ja sen myötä Route 66:n puoliväli häämötti edessä. Reitin maantieteellinen puoliväli on Amarillosta hieman länteen, Texasin pohjois-osan länsilaidalla. Keskipisteessä sijaitsee Midpoint Cafe, ravintola ja matkamuistokauppa.
Uskomatonta! Olimme saavuttaneet reitin puolivälin, josta sekä lähtö-, että päätepisteeseen oli 1139 mailia.
Me pysähyimme tässä vain pihassa pyörähtämässä ja jaloittelemassa, sillä paikka oli jo kiinni, kun me olimme täällä, mutta pitihän se kuva saada muistoksi puolivälin saavuttamisesta!
Aavekaupungin tunnelmaa
Aivan Texasin ja New Mexicon rajalla sijaitsee aavekaupunki Glenrio. Tässä osittain Texasin ja osittain New Mexicon puolella sijaitsevassa “kaupungissa” ei asu enää ketään. Kyseinen kaupungin keskusta on merkattu jenkkien historiallisten paikkojen rekisteriin. Lyhyt pysähdys riittää, mutta kannattaa ehdottomasti käydä tarkastamassa tilukset.
Route 66:n varrelle osuu kyllä paljon hylätyn oloisia paikkoja, mutta ainakaan meidän tietääkseen ei muita “virallisia” aavekaupunkeja.
Tästä ajelimme seuraavaksi yöksi New Mexicon puolelle Tucumcarin pikkukaupunkiin. Tässä kohtaa tuli reissumme ensimmäinen aikavyöhykkeen ylitys, kun osavaltion rajan ylittäessämme siirryimme kellossa tunnin taaksepäin.
Hotelliksi valitsimme Best Western Discovery Inn. Best Western on aina perusvarma ja hyvä valinta, ketjun hotellit on aina siistejä ja puhtaita.
Related posts:
- Route 66 Road trip – Osa 2: Chicagon nähtävyydet ja reissun alku
- Route 66 Road trip – Osa 3: Illinois
- Route 66 Road trip – Osa 4: Missouri
- Route 66 Road trip – Osa 5: Kansas
- Route 66 Road trip – Osa 6: Oklahoma
- Route 66 Road trip – Osa 8: New mexico
- Route 66 Road trip – Osa 9: Arizona & Utah (Osa 1)
- Route 66 Road trip – Osa 10: Arizona, USA (osa 2)
- Route 66 Road trip – Osa 11: Nevada, USA
- Route 66 Road trip – Osa 12: Kalifornia, USA